26.3.2009
1990-luvun lama aiheutti samanlaisen työttömyyden kasvun kuin mitä nyt todistamme. Kun nousukausi uudelleen alkoi tippui suuri osa näistä työttömiksi jääneistä ihmisistä työelämän ulkopuolelle. Lama muutti yhteiskuntaa ja työelämän rakennetta niin, etteivät ihmisten taidot enää vastanneet työelämän vaatimuksia. Epäonnistuttiin ihmisten jatko- ja uudelleenkouluttamisessa. Koulutukseen käytetyt resurssit eivät vastanneet siihen tarpeeseen, jonka uudelleen nousuun lähtenyt talous olisi tarvinnut.
On tärkeää, että työttömäksi jääneen koulutus kohentaa kyseisen ihmisen henkistä hyvinvointia, mutta koulutuksen on ennen kaikkea vastattava lähitulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Meidän on nyt jo ennakoitava yhteiskunnan lamanjälkeistä kehitystä: Millaisia ominaisuuksia työntekijöiltä uuden noususuhdanteen alkaessa tarvitaan? On ehdottoman tärkeää panostaa juuri tulevia tarpeita vastaavaan koulutukseen!!
Työttömäksi jääneen henkilön päätökseen uudelleen kouluttautumisesta vaikuttavat myös taloudelliset seikat. Työttömän ongelmana on usein se, että hänen tulonsa ovat paremmat tekemättä mitään, kuin esimerkiksi hakeutumalla täydennyskoulutukseen tai uudelleen koulutettavaksi. Tämä on sietämätön tilanne, johon on tultava muutos. Kouluttautumisen tulee olla työttömälle varteenotettava vaihtoehto, eikä päätös todellakaan saa kaatua taloudelliseen kannattamattomuuteen. On koko yhteiskunnan etu, että työnsä menettänyt henkilö kehittää taitojaan ollen siten valmis kohtaamaan uudenlaisen työelämän haasteet.
Jätin näistä aiheista keskiviikkona kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Toivon, että tehdyistä virheistä on opittu ja nyt ryhdytäänkin kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, jotta 90-luvun kaltaista ongelmaa ei enää pääse syntymään.
|
