24.2.2009
Demareiden puheenjohtaja Jutta Urpilainen kyselee päivän Savon Sanomissa: Olisiko lääkäreiltä mahdollista evätä oikeus työskennellä yksityisellä sektorilla, jos on lääkärinä julkisella sektorilla? Pitäisi valita kummalla sektorilla työskentelee. Urpilainen muistuttaa, ettei muillakaan aloilla hyväksytä saman työntekijän touhuamista yhtä aikaa eri työnantajien leivissä. Ehdotus ja väite on tuulesta temmattu ja voisi kuvitella, että kun artikkeli on julkaistu Savossa, vastuu on lukijalla. Urpilainen yrittää kikkailla ajatustaan niin, että Nokian insinööri menisi illaksi Ericssonin palvelukseen. Onpas osuva vertaus?
Väitän, että demaripomon rajoitukset lääkäreiden työskentelyyn vain romuttaisivat julkista terveydenhuoltoa!
Urpilaisen ehdotuksesta todennäköisesti seuraisi se, että suuri osa lääkäreistä hakeutuisi yksityiselle sektorille ja tämä puolestaan lisäisi entisestään lääkäripulaa julkisessa terveydenhuollossa. Kuinka monta tuntia vuodessa lääkärien vastaanottoajat vähenisivät jos he työskentelisivät vain kahdeksan tuntia julkisessa terveydenhuollossa. Elämme yhteiskunnassa, missä kansalaisille valintojen vaihtoehtoja on lisättävä ja palvelutuotantoa monipuolistettava. Tähän yhteiskunnalliseen kehitykseen ja palvelujen saatavuuteen ei Urpilaisen esitys oikein istu. Lääkäripalkkioiden osuus Kelan korvauksista ei euromääräisesti pelasta julkista terveydenhuoltoa.
Vanha polkupyörämainoksen lause oli: "Vain pakki puuttuu." Nyt sekin tuntuu löytyneen, sen verran hidasta on joidenkin eteenpäin meno.
|